Hankkeen vaiheet

Viinivaarahankkeen pitkä historia ulottuu 1980-luvulle, yli 30 vuoden päähän, jolloin kaupungin talousveden laatua ja mahdollisuutta pohjaveden käyttöön siirtymiseen käsiteltiin kaupunginhallituksessa useaan otteeseen.

1986 päätettiin, että Oulun kaupungin pitkän tähtäimen vedenhankintavaihtoehto ratkaistaan laadittavan yleissuunnitelman pohjalta.

1992 hyväksyttiin perusselvitys Oulun kaupungin pitkän tähtäimen vedenhankinnan toteuttamiseksi.  Tuolloin valittiin yleissuunnitelman vaihtoehto, joka sisälsi pintavesilaitosten parantamiset ja mahdollisen pohjaveden käyttöön siirtymisen.

2000 valmistui Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Tuolloin alkoi näyttää siltä, että hankkeen toteuttaminen edellyttäisi valtioneuvoston poikkeamislupaa, koska suunniteltu vedenotto vaikuttaisi merkittävästi vedenoton vaikutusalueella oleviin Natura-kohteisiin.

2002 valmistui Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja se asetettiin nähtäville asianomaisiin kuntiin sekä kuulemistilaisuudet järjestettiin YVA-lain edellyttämällä tavalla.

2003 valmistuivat pohjavesiselvitykset

2004 Oulun kaupungin liikelaitosten lautakunta totesi päätöksessään, että hanketta ei ole syytä jatkaa, mutta  kaupunginhallitus hyväksyi siitä huolimatta Oulun Veden esityksen jättämisen ympäristölupavirastolle.

2005 jätettiin lupahakemus Pohjois-Suomen ympäristövirastolle.

2006 hakemusta täydennettiin Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston pyytämillä lisäselvityksillä

2008 Oulun Vesi muutti Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa käsittelyssä olevaa lupahakemusta: Ratkaisussa vedenottamoiden lukumäärää oli vähennetty ja haluttua vesimäärää pienennetty Viinivaara-Kälväsvaara-alueella.

2010 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi äänestyspäätöksellä elokuussa Oulun kaupungille edellä mainitun hakemuksen mukaisen luvan. Tästä päätöksestä jätettiin kaikkiaan 157 muistutusta ja yksi lausunto, joten lupaprosessin käsittely siirtyi Vaasan hallinto-oikeuteen. Muistutuksissa esitettiin huoli lähde- ja vesiluonnon säilymisestä alueella.

2012 Vaasan hallinto-oikeus antoi asiasta päätöksensä: Hallinto-oikeuden mukaan Oulun Vesi ei saa ottaa pohjavettä alueelta. Oikeus palautti jo myönnetyn pohjaveden ottoluvan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Hallinto-oikeuden mukaan hanke saattaa vaikuttaa merkittävästi alueen luontoon. Vaasan hallinto-oikeus ratkaisi samalla myös toisen Viinivaaraan liittyvän asian: Oulun Vesi oli hakenut lupaa Ison Olvasjärven säännöstelyyn ja Vainionsuon tekojärven rakentamiseen ja säännöstelyyn pohjaveden oton haittojen kompensoimiseksi. Aluehallintovirasto oli hylännyt tämän hakemuksen ja Oulun Vesi oli valittanut tästä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus palautti samalla myös tämän asian aluehallintoviraston uudelleen käsiteltäväksi.

2013 selvitettiin vaihtoehdot uudestaan. Oulun Vesi teetti konsulteillaan uuden tutkimuksen. Nyt ei puhuttu enää varavedestä, vaan vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista.

2014 Oulun Yliopiston Thule-instituutti teki edellisenä vuonna valmistuneen konsulttityön pohjalta ns. monitavoitearvioinnin, joka selvitti yhteistyössä kaupungin päättäjien, Oulun Veden, konsulttien ja ELY-keskuksen kanssa veden hankinnan varmistamisen vaihtoehtoja. Tuloksena oli neljä eri vaihtoehtoa, joista kolme (VE1,VE2,VE3) oli eri alueiden pohjavesien ja yksi (VE4) pintaveden käyttöön perustuvaa mallia.

2014 Oulun Veden johtokunta päätti esittää jatkotarkasteluun ns. hajautettua mallia VE3

2015 Oulun kaupunginhallitus kuitenkin (äänestyksen tuloksena) päätti johtokunnan esityksestä huolimatta esittää kaupunginvaltuustolle Viinivaaran vaihtoehtoa VE1. Hankkeen investoinnin kustannusarvio oli tuolloin 31,6 milj euroa

2015 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen esityksen yhden äänen enemmistöllä.

2016 valmistui paljon uuden hankkeen tutkimuksia, mm. Olvassuon ja Kiiminkijoen Natura-arvioinnit, Vesistöselvitys/vesitasetarkastelu ja Pohjavesimallinnus/virtaussimulaatiot Loppuvuodesta tehtiin myös alueen vesillä sähkökalastuksia sellaisella tyylillä, että niiden laillisuus on parhaillaan virkavallan arvioitavana. Sekä Utajärven että Pudasjärven kunnanhallitukset ilmaisevat Aluehallintovirastolle kielteisen kantansa hankkeen uudelleen käynnistämiseen ja tutkimuslupien myöntämiseen.

2017 valmistui Lähdeselvitykset ja vaikutusarviointi. Oulun Veden sivustolla on esitelty hankkeen herättämiä kysymyksiä vastauksineen. Hankkeen investointikustannus on nyt noin 49 miljoonaa euroa. Hupsista vaan.  Yhteysviranomainen antoi Natura-arvioinneista lausuntonsa. Sen mukaan vedenotto alueelta vaikuttaisi heikentävästi niihin luontoarvoihin, joiden perusteella alue on saanut Natura suojelustatuksenm minkä vuoksi alueelle ei tule antaa vedenottolupaa.