Mielipiteitä ja arvioita vesihankkeesta

Hankealueen maanomistajat, kalastuskunnat, luonnonsuojelujärjestöt ja vesialueiden omistajat ovat jättäneet hankkeesta monipuolisesti perustellun vastalauseen. Muistutuksen keskeinen vaatimus on, ettei Viinivaaran alueelle myönnetä pohjavedenottolupaa, ei hankkeen valmistelulupaa, eikä myöskään lupaa lähteiden suojelusta poikkeamiseen.

Vaatimusta on perusteltu sillä, että
- Varsinais-Suomen ELY-keskus vaati hankkeelle valtioneuvoston käsittelyn
- alueella on 1. luokan suojelukohteita, hakemusliitteissä olisi pitänyt olla asiasta EU-komission lausunto
- hanke olisi toteutuessaan vesilain, luonnonsuojelulain, vesienhoitolain, ympäristönsuojelulain ja EU-direktiivien vastainen
- varaveden hankinta vain yhdestä kohteesta ei ole riskinhallinnan kannalta turvallisin vaihtoehto
- isoissa kaupungeissa, joissa pintaveden lisänä käytetään pohjavettä, se hankitaan useilta alueilta
- vedensaannin tilannetta Oulussa ollaan jo nyt parhaillaan parantamassa
- valtuuston päätös 2015 toukokuussa oli niukka, ja hanke monelta osin muuttunut siitä, mistä päätös tehtiin
- kaikkea ratkaisevastikin vaikuttavaa aineistoa ei tuotu julki päätöksentekijöille
- hankkeen hintalappu on paisunut rajusti vaikka Viinivaara-vaihtoehtoa esitettiin juuri sen edullisuuteen vedoten
- hankkeen luontovaikutuksia aiotaan vähentää kuivina kausina, mutta samalla todetaan ristiriitaisesti, että otettava vesimäärä alueelta täytyy olla koko ajan tasaista
- ympäristövaikutusten arviointi on suorittamatta koko putkilinjaston osalta vaikka putkilinja on kaikkiaan noin 100km pitkä
- hankkeen riskikartoitusta ei esitellä hakemuksessa
- alueen muuta yritystoimintaa ja virkistyskäyttöä vähätellään hakemuksessa
- jokien ja purojen virtaamat vähenevät liikaa, Nuorittajoen virtaama pysähtyisi alivirtaamakausina, ja kosket jäätyisivät kokonaan, mikä hävittäisi joen syyskutuiset kalakannat
- lähdepurojen todelliset virtaamamäärät eivät ole kenenkään tiedossa
- tehdyt sähkökalastukset on suoritettu lainvastaisesti (asia menossa kevään 2018 aikana oikeuden ratkaistavaksi), minkä vuoksi niihin nojaavat tutkimukset tulee jättää huomioimatta
- koepumppauksissa on todettu, että kolmessa pumppauspaikassa vedenlaatu ei muuttunut, kaikissa muissa paikoissa vedestä löytyi rautaa ja mangaania
- täysimääräinen vedenotto osoittaa piittaamattomuutta luontovaikutuksia kohtaan
- hankealueella on Natura-alueiden lisäksi kaksi yksityistä luonnonsuojelualuetta, joiden perustamissopimuksessa olevat määräykset ovat voimakkaasti ristiriidassa vesihankkeen vaatimien toimenpiteiden kanssa
- Hanganhetteessä ja Hämyhetteessä esiintyy lehtopalsamia, mutta sitä ei ole huomioitu hakemuksessa lainkaan, vaikka laji on 1. luokan suojelukohde
- Kiiskiojan hete ja oja puuttuvat tarkasteluista kokonaan, vaikka Kiiskioja on arvokkain osa koko Kälväsvaaran Natura-alueella
- Viinivaaran ja Kälväsvaaran lähteet ovat maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävä lähdekokonaisuus
- alueen näyttävimpiin ja antoisimpiin lähteisiin haetaan suojelusta poikkeamislupaa
- hakijan esittämät tiedot ja väittämät ovat täysin vastakkaiset, kuten esimerkiksi sivujen 84 ja 87 perustelut osoittavat
- hakija on esittänyt korvaaviksi lähteiksi jo Naturassa olevia lähteitä
- numeeriset taulukot ja niiden sanallinen tulkinta on selvästi ristiriidassa
- alueella muodostuvan pohjaveden määrä on arvioitu todellista suuremmaksi
- hakija ei ole perustellut miten on mahdollista se, että kokonaisvaikutus on vähäinen, vaikka lähteiden antoisuus muuttuu merkittävästi (s. 93-94)
- viitasammakkoselvitys on tehty väärään aikaan ja väärässä paikassa
 

Muistutuksen tekijöinä ovat olleet: Kiiminkijoen kalastusalue, Kiiminkijoki ry, Kiiminkien luonnonsuojeluyhdistys, Hetejärven kalastuskunnan osakaskunta, Juorkunan kalastuskunta, Särkijärven kalastuskunta sekä iso joukko yksityisiä vesialueen omistajia

 



 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

 

Vain oma on Oululle suojelukelpoista ja arvokasta - ajakaamme yhteisvoimin Olvassuon kansallispuistohanketta

Oulun kaupunginvaltuusto päätti 29.1. kokouksessaan suojella Sanginjoen ulkometsän alueelta 1127 hehtaarin suuruisen alueen. Tämä päätös lyö kipeästi vasten kasvoja edellisellä valtuustokaudella tehtyyn päätökseen vedenottohankkeesta, joka aiotaan toteuttaa Utajärven ja Pudasjärven alueilla sijaitsevista Viinivaarasta ja Kälväsvaarasta. Luontoa arvostetaan vain oman kunnan alueella ja linjana on, että Oulu ensin! Meistä naapureista tämä ei hyvälle tunnu. Oulun kaupunginvaltuusto asettaa oman etunsa täysin vastakkain naapurikunnan ja -kaupungin edun kanssa.

Sanginjoen ulkometsän aluetta on yritetty hakea kansallispuistoksi, mutta valtio ei moiseen suostunut vähäisten suojeluarvojen vuoksi. Alueen sijainti ja esimerkiksi kansallispuistojen mittakaavassa melko vaatimaton pinta-ala huomioon ottaen on kyseenalaista, onko kohteella edellytyksiä jatkossakaan kehittyä erityisen merkittäväksi (Sanginjoen ulkometsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2009–2020). Lisäksi ulkometsän inventoitujen Metso-kohteiden sijainti ja yhteenveto Metso luokkien I–III kohteita löytyi maastoinventoinnissa yhteensä 109,4 hehtaaria.

Olvassuon Natura-alue on 27037 hehtaaria, josta noin 6000 hehtaarin alue perustettiin luonnonpuistoksi 1982. Aluetta on haettu kansallispuistoksi, ainoastaan metsästysoikeuksista ei päästy sopuun, joten hakemus raukesi. Olvassuon tärkeimmät suojeluarvot ovat aapasuot, lähteet ja lähdepurot sekä letot. Viinivaaran alueen tärkeimmät suojeluarvot ovat lähteet ja lähdepurot, tervaleppäkorvet ja erilaiset sammalet ja niin edelleen. Suojeluarvoja löytyy runsaasti.

Kirkaslampi, joka on iso 38 hehtaarin kokoinen lähde, on kansainvälisen luokan matkailu- ja virkistyskohde. Lammen ympäristö on poikkeuksellinen suoluontoineen ja hiekkaharjuineen ja sitä olisi helppo kehittää matkailijoiden käyttöön niin, ettei suo ja maasto kärsi matkailijoiden tuomasta rasituksesta. On täysin käsittämätöntä, että Oulun kaupunki on aktiivisesti halunnut, että Kirkaslammen aluetta ei kehitettäisi. Nimittäin muutama vuosi sitten oli jo sovittu Metsähallituksessa, että iso alue metsästä olisi siirretty talousmetsäkäytöstä suojeluun. Oulun kaupunki teki lobbaustyötä niin, ettei suojelu mennyt ministeriössä läpi. Tällä hetkellä Oulun Vesi vastustaa alueella olevan Pirttisuon suojelua maakuntakaavassa. Suojelun estämisen taustalla on Viinivaaran vedenottohanke, jota se ajaa kuin käärmettä pyssyyn. Oululla olisi useita muita vaihtoehtoja toteuttaa varaveden saanti oman kunnan alueelta. Oulun ei tarvitse tulla raiskaamaan ja turmelemaan naapurikunnan maita.

Olvassuo on poikkeuksellinen suo pohjaveden virtauksien ansiosta. Suo on rehevä, kasvillisuus on erittäin monimuotoinen ja lajisto on harvinainen jopa Euroopan mittasuhteessakin. Olennaista on, että suolle purkautuu pohjavettä.

Olvassuo

Vedenotto pysäyttäisi pohjaveden virtaamisen suolle, mistä olisi seurauksena koko suon ekosysteemin muuttuminen, koska suo elää pohjavesistä. Pohjaveden virtaaman loppuminen muuttaisi suon karummaksi, vähälajisemmaksi ja kuivemmaksi tehden suon arvottomaksi. Näin kansallispuistohanke jouduttaisiin hautaamaan.

Ajakaamme yhteisvoimin Olvassuon kansallispuistohanketta ja unohdetaan vastakkainasettelu luontoasioissa. Tässä olisi meille yhteinen tulevaisuus.

Eero Pirttikoski
Utajärven kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja (kesk.)
Oulunkaaren kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja

(Mielipide on julkaistu myös mm. sanomalehti Kalevassa 3.2.2018)




 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

 

 

Oulun kaupunginvaltuutettu Kalevassa:

Oulun vesiholto vaatii suunnanmuutosta

 

Kalevassa oli 19.7 juttu kaupungin varavesihankkeen uusista mutkista. Jutussa tuotiin esille ely-keskuksen päätös, joka edellyttää hankkeen käsittelyä valtioneuvostossa, johon tarvitaan myös Euroopan komission lausunto. Päätös oli odotetun suuntainen. Kun kaupunginvaltuusto äänesti varavesihankkeesta toukokuussa 2015, niin noin puolelle valtuustoa oli selvää, että ratkaisun päätyminen Viinivaaran arvokkaaseen lähdealueeseen viivyttää kaupungin varavesihankkeen etenemistä jälleen kerran epämääräiseen tulevaisuuteen. Veden ottaminen tuolta alueelta on tarpeetonta, koskapa on olemassa useita vaihtoehtoja, kuten valtuuston äänestyksessä tuli esille; tuo yhdellä äänellä hävinnyt ”hajautettu” vaihtoehto olisi ollut hyvä ja nopea alku pohjavedestä muodostuvan varavesijärjestelmän kehittämiselle. Tuossa järjestelmässä voitaisiin myös lisätä pohjavesiresursseja alueellisesti yksi kerrallaan ja samalla voitaisiin parantaa yhteyksiä naapurikuntiin. Ja aivan esimerkkinä Koillismaan suunta sikäläisiin pohjavesiin Kuusamontien vartta pitkin olisi hyvin rationaalinen vaihtoehto. Kaupungin virkamiesten ajama Viinivaara -hanke sisältää lukuisia kummallisuuksia. Esimerkiksi nyt kaksi vuotta valtuustokäsittelyn jälkeen Oulun Veden sivuilla oleva investoinnin kustannusarvio on noussut valtuuston käsittelyssä annetuista luvuista yli 50 prosenttia 49 miljoonaan euroon. Toki tuo oli siinä mielessä ennakoitua, että esitettyjä lukuja pystyttiinkin kritisoimaan liian alhaisina, mutta kritiikillä ei ollut mitään vaikutusta. Nyt pyytäessäni kustannusten noususta tarkempaa erittelyä en saanut kuin ympäripyöreitä vastauksia. Arvelen, että kustannusten nousu ei jää tähän. Valtuuston käsittelyn jälkeen selvisi, että reilua viikkoa aikaisemmin oli valmistunut Oulun Veden tilaama selvitys tuon tavoitellun vedenoton vaikutuksista pohjaveden pintoihin. Tulokset olivat ratkaisevasti huonompia kuin mitä luottamushenkilöille oli kerrottu, edustaen pahimmillaan jopa yli kahden metrin alenemia pohjavedessä. Näitä muuttuneita lukuja ei kuitenkaan kerrottu päätöksenteossa valtuustossa. Kumma piirre on myös tuo yleinen jumiutuminen Viinivaaraan viimeisten vuosikymmenten aikana. Koko ajan ollaan tilanteessa, että vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ole selvitetty. Jostain syystä on myös poissuljettu ratkaisumalli, jossa tehtäisiin oikeasti varavesijärjestelmä, jota käytettäisiin vain pienellä osuudella varaveden todellisesta kapasiteetista. Tämä vähentäisi keskimääräisiä ympäristövaikutuksia ja toisi etuna sen, että lähtötilanteessa kyseisten alueiden pohjaveden pinta on korkeammalla tasolla. Viinivaaran lähdealue on aivan poikkeuksellinen näillä leveysasteilla. Viinivaaran 26 lähdepuron sisältävää lähdettä ovat herkkä kokonaisuus, eikä ole mitään syytä uhrata tuota aluetta olipa tarkoituksena jatkuva taikka puhtaasti varavetenä oleva resurssi.

Juha Vuorio
DI kaupunginvaltuutettu (ps.)

 

Mielipide julkaistu Kalevan Lukijalta-palstalla 25.7.2017