Hankkeen epäkohdat

Viinivaarahankkeen versiot toinen toisensa perään on hylätty sen vuoksi, että ne vaikuttavat haitallisesti kahden Natura suojelualueen - Kiiminkijoen ja Olvassuon - niihin luontoarvoihin, joiden vuoksi ne on suojeltu. Kiiminkijoen alueella nämä luontotyypit ovat 'pikkujoet ja purot' sekä 'humuspoitoiset järvet ja lammet'. Olvassuon alueella 'pikkujoet ja purot', 'lähteet ja lähdesuot', 'letot', 'kirkasvetiset järvet' sekä 'aapasuot'. Haittavaikutukset ulottuvat myös joihinkin alueiden suojelun perusteissa mainittuihin kasvilajeihin.

Suojelustatus on mahdollista kiertää vain, jos vaihtoehtoista ratkaisua varaveden saamiseksi ei olisi. Tämä ehto ei toteudu, se on tullut selväksi jo moneen kertaan lausunnoissa ja oikeusistunnoissa. Vaasan hallinto-oikeus katsoi, että Viinivaaran vaihtoehto ei ole vedenhankinnan järjestämiseksi ainoa mahdollinen. Oikeus totesi myös, että se seikka, että hakemuksen mukainen hanke kustannuksiltaan ehkä on muita vaihtoehtoja edullisempi, ei sellaisenaan merkitse valitun vaihtoehdon etusijaa muihin ratkaisuihin nähden.  

Alueen arvokkaimpien lähteiden suojelemiseksi yksityiset maanomistajat ovat perustaneet suojelualueita, jotka Pohjois-Suomen ELY-keskus on vahvistanut päätöksellään 26.3.2014 suojelutunnuksella YSA208035. Näillä suojelualueilla oleviin lähteisiin kohdistuu voimakkaita vaikutuksia, mikäli vesihanke toteutuisi. Alueiden suojelupäätöksessä selkeästi kielletään "kaikenlainen maaperän muuttaminen ja ainesten ottaminen" ja sallitaan "suunnitelman mukaiset suojelutavoitetta tukevat luonnonhoitotoimet". Nähtäväksi jää, miten hankehakemuksessa todistellaan, ettei pohjaveden otto muuta maaperää, ja että se tukee suojelutavoitteita.

 

Kiiskiojan lähde